Se oli sitten siinä tämä päivä. Ei menny ihan putkeen, mutta eihän se mullakaan voi aina hyvin mennä, vaikka parastani yritän. Harmitti niin vietävästi tämä läppäri, kun se päivitti Windowsia tunti tolkulla että piti oikein keskaria sille näyttää ja kiroilla vielä päälle ennen kuin sain sen taas toimimaan. 

Mä sitten inhoon noita päivityksiä, kun mikään ei oo enää niin kuin ennen päivitysten jälkeen. Mutta kuten oon niin monasti sanonut, niin kiukussa on voimaa, joten tulipa siistittyä pikkusen Allin turkkia ja siivottua terassia. Alli on oikea draaman kuningatar niin kuin emäntäkin. Huohotti ja läähätti aivan kuin olisi olettanut mun päästävän sen päiviltä. Muuta en tehnyt, kuin saksilla leikkasin hellästi kaikki pahimmat takut ja laitoin sen turkkiin loiskarkoitteen.

Mä inhoa sydämestäni Allin puleeraamista, kun se saa mut tuntemaan itseni lähes murhaajaksi. Huomenna otan sen taas käsittelyyn, koska sen on aivan pakko tottua siihen että sitä siistitään. 

Niin ja hyvää yötä!